Etusivulle

Voimia yhdessä tekemällä

Kajaanilainen Kaija Patronen on todellinen järjestöaktiivi. 17-vuotiaasta asti hän on ollut Kajaanin seudun invalidit ry:n jäsen, ja on monessa mukana potilas- ja vammaisjärjestöjen toiminnasta aina paikallisen 4H-yhdistykseen puheenjohtajuuteen.

Järjestötoiminnan ohella pirteän naisen kalenteria täyttävät seurakunnan ja Kajaanin kaupungin luottamustehtävät. Vuolle Setlementin kautta hän on mukana rikos-, riita- ja lähisuhdeasioiden vapaaehtoisena sovittelijana.

Kun haastattelijaa alkaa lista yhdistysten kirjo jo hengästyttää, niin Patronen paljastaa, miten saa voimavaransa riittämään kaikkeen.

– Siinä pitää olla itse herkällä korvalla kuuntelemassa, että mikä se itselle sopii. Mikä on se palikka, jota minä pystyn omilla voimavaroillani rullaamaan eteenpäin. Jos vapaaehtoistyö on tahmaista, niin silloin pitää älytä heittäytyä syrjään, Kaija Patronen opastaa.

– Aika useasti sitä saapi lähteä ja nimenomaan saapi lähteä. Jos se homma alkaa tuntumaan pakolta, niin silloin siinä ei ole enää itua. Ei kannata kuluttaa energiaa siihen, mikä syö sitä. Kun tekee sitä, mitä sydämessään haluaa, niin se antaa takaisin, Patronen jatkaa.

Varreltaan pieni, mutta sydämeltään suuri kajaanilaisnainen muistuttaa myös loman tarpeesta. Ei kukaan jaksa samaa rumbaa ympäri vuoden, vaan välillä pitää olla itsekäs ja antaa aikaa itselle ja perheelle.

– Heinäkuun ajan minulla oli koko kuukauden tärkeimmät vermeet kiinni, enkä vastannut puhelimeen. Se on pakko olla joskus itsekäs ja ottaa lomaa vapaaehtoistyöstä. Muuten tätä ei jaksa tehdä, Patronen tunnustaa.

Järjestötoiminnassa ei vapaaehtoisia liiaksi asti pyöri. Nainen muistuttaa erään sanan ihmeellisestä voimasta. Kiitos-sanaa ei kannata säästellä.

– Aina pitää muistaa sanoa kiitos. Huomioida se kanssauurastaja ja kysyä, että miten sinä jaksat? Kukaan ei saa jäädä yksin.

Eri yhdistysten järjestämillä koulutuksilla on suuri merkitys. Kun toisten samassa tilanteessa olevien vapaaehtoisten kanssa istutaan tovi vastakkain viisaita kuuntelemassa tai juttelemassa, on siihen omaan harmaaseen arkeen saatu napattua jälleen kirkkaampia värisävyjä.

– Siellä koulutetaan ja pidetään puolta, voimaannutetaan vapaaehtoisia. Vapaaehtoinenkin tarvitsee huolenpitoa koulutuksen ja virkistyksen muodossa.

Patronen on aktiivinen erilaisissa yhteistyöfoorumeissa. Yksi tärkeä toimija Kainuun ja Kajaanin tasolla vammais- ja potilastyössä on Kainuun kansanterveys-, potilas- ja vammaisjärjestöjen yhdistys, KAPOVA ry. Mielenkiinnolla nainen odottaa myös sitä, mitä Invalidiliiton Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen vaikuttajaverkostossa tulee tapahtumaan.

Pian pari vuotta eläkkeellä ollut Patronen teki työuransa vammaispalvelussa. Työnantajan nimi vaihtui useaan otteeseen, mutta asiakkaina olivat aina ne kaikkein heikoimmassa asemassa olevat. Noiden vuosikymmenten aikana kertynyttä tietotaitoa on nyt aika hyödyntää.

– Olin yli 40 vuotta töissä vammaispalveluissa, niin kyllä sieltä jotain on pääkoppaan tarttunut. Tunnen ihmisiä ja tiedän, kuinka lainsäädäntö toimii. Jokainen ihminen pitää ottaa arvokkaana ja yhdenvertaisuus on tärkeä asia, Patronen painottaa.

Kajaanilaisen vuosikymmenten aikana luoma yhteistyöverkosto hakee vertaistaan. Kun yksi kaupungin johtavista luottamushenkilöistä toimii vammaisjärjestöjen aktiivina ja johtaa puhetta kirkkovaltuustossa, niin viesti kulkee tasolta toiselle.

– En ole lähtenyt tätä verkostoa tietoisesti rakentamaan. Se on vaan tullut sitä mukaa, kun minua on johonkin uuteen asiaan pyydetty.

Tänä päivänä Kaija Patronen toimii Kajaanin kaupunginvaltuutettuna ja ympäristöteknisen lautakunnan sekä vammaisneuvoston puheenjohtajana. Tie luottamustehtäviin aukeni Kajaanin evankelis– luterilaisen seurakunnan kautta. Kirkkovaltuutettuna hän on toiminut vuodesta 2003 alkaen ja tällä hetkellä hän on kirkkovaltuuston puheenjohtaja.

Kaupungin ja järjestöjen yhteistyö on Kaija Patroselle tärkeä asia. Parhaimmillaan yhteistyö on silloin, kun keskusteluyhteys toimii molempiin suuntiin.

– Yhdistysten ja kaupungin välinen yhteistyö on silloin hyvää, kun käydään vuoropuhelua. Istutaan saman pöydän ääressä livenä keskustellen virkamiesten kanssa vastakkain ja etsitään niitä yhteistyötapoja: miten kaupunki voi tulla vastaan ja miten yhdistykset voivat tulla vastaan. Siitä se kompromissi löytyy.
Kajaanissa on kiinnitetty viime vuosina paljon huomiota esteettömyysasioihin.

Alun perin Kaija Patronen lähti mukaan vapaaehtoistoimintaan, kun lapset muuttivat kotoa ja syntynyt vapaa-aika piti jollain saada täytettyä. Vaikka paljon on jo nähty ja koettu, niin vielä virtaa riittää.

– Kai minulla on sellainen ikuinen tiedonjano. Haluan oppia arjessa uusia asioita käytännön kautta. Monessa kohdassa se vie nöyräksi. Kun on useammissa työryhmissä mukana eri aloilla, versoo se uutta tietoa. Minä en halua pitää sitä tietoa itselläni, vaan vien sitä eteenpäin, järjestöaktiivi lupaa.

Ja kun kotiasiat ovat kunnossa, niin yhteisiä asioita ehtii hoitamaan. Aviopuoliso Vesa Patronen on ollut rinnalla pian 40 vuotta ja yhteiselo sujuu Kajaanin Onnelassa.

– Ei sitä jaksaisi näin paljon, jos ei olisi semmoista miestä, joka auttaa ja tekee näitä kotihommia. Yhteistyötähän se on tämä kotielämäkin, Kaija Patronen naurahtaa.

Lisätietoa Invalidiliiton kotisivuilta ja vapaaehtoistyo.fi-sivulta.

Teksti ja kuvat Pekka Moliis

Kommentoi

Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).