Etusivulle

Valas-hanke etenee - Invalidiliitto vahvasti mukana

Invalidiliitto on aktiivisesti mukana kommentoimassa vammaislainsäädännön kokonaisuudistusta. Työ on meneillään sosiaali- ja terveysministeriössä. Kevään aikana järjestettiin kuulemisia, joihin Invalidiliittokin on osallistunut. Nyt lakiluonnosta valmistellaan eduskunnalle.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) valmistelee vammaislainsäädännön kokonaisuudistusta. Tavoitteena on luoda vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki yhdistämällä selkeä, vammaisten ihmisten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta turvaava laki.

Uudistuksen tavoitteena ja lähtökohtana on parantaa vammaisten ihmisten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta erityispalveluilla. Vammaispalvelulaki on tarkoitettu vammaisten ihmisten erityispalveluita turvaavaksi laiksi tilanteisiin, joissa yleiset sosiaalipalvelut eivät ole riittäviä.

Uudistuksen tavoitteena on säilyttää nykyiset hyvin perusoikeuksia turvaavat, vahvat oikeudet, kuten oikeus asumisen tukeen, henkilökohtaiseen apuun ja liikkumista tukeviin palveluihin. Lisäksi tavoitteena on kehittää muun muassa henkilökohtaista apua ja lyhytaikaista huolenpitoa sekä valmennusta ja tukea uudenlaisena palveluna.

– Lakiluonnos etenee siten, että se lähtee lausuntokierrokselle aivan loppuvuodesta. Eduskuntaan esitys on tarkoitus saada kevätistuntokaudella 2022 eli elokuun loppuun mennessä, mahdollisesti kesäkuussa, STM:n lakimies Sirkka Sivula kertoo. Laki tulisi voimaan 1.1.2023.

Henkilökohtainen apu nykyisenä

Invalidiliiton lakimies Elina Nieminen kertoo, että liitto oli todella tyytyväinen viime hallituskaudella rauenneeseen lakiversioon.

– Uudessa versiossa on tiettyjä ongelmakohtia, jotka eivät ole vammaisten ihmisten näkökulmasta oikeudenmukaisia. Jos laki toteutuisi tällaisena, ei saavutettaisi yhdenvertaisuutta, Nieminen summaa. Yksi keskeinen ongelma, jonka Invalidiliitto on nostanut kuulemisissa esiin, liittyy henkilökohtaisen avun tarpeen määrittelyyn. Kesäkuussa esitettiin luonnosversio, jossa ehdotettiin nykyisen voimavaraedellytyksen poistamista.

– Tähän edellytykseen kiteytyy koko palvelun käytön ydin, toteaa Nieminen. Invalidiliitto esittää, että esitystä muutettaisiin.

– Puhumme voimavaraedellytyksestä, koska se on yksilölle asetettava edellytys, jotta hän kykenee käyttämään henkilökohtaisen avun palvelua sellaisena kuin se on järjestetty. Tapa, jolla palvelu järjestetään, edellyttää, että ihminen kykenee määrittelemään oman avuntarpeensa: missä, milloin, koska, mitä haluan tehdä. Apu ei voi tulla kokonaan määritellyksi toisen ihmisen puolesta, Nieminen sanoo.

Taustalla on huoli siitä, että erilaiset avuntarpeet niputetaan yhteen, minkä seurauksena kukaan ei enää saa tarvitsemaansa apua. Ihmiselle, joka tarvitsee pääasiallisesti toisen henkilön vastuulla tapahtuvaa ohjausta ja apua, ei henkilökohtainen apu ole sopiva palvelu. Nieminen huomauttaa kuitenkin, että usea kehitysvammainen on voinut saada henkilökohtaista apua esimerkiksi vapaa-ajan toimiin. Palvelun järjestämistapa on poikkeava, sillä vammainen ihminen itse järjestää ja valvoo avun itselleen.

– Vammaisen ihmisen on pystyttävä joko ottamaan vastuu työnantajana tai kyettävä valitsemaan palveluntuottaja tai käyttämään palveluseteliä ja toimimaan kuluttajana. Avustajalle pitää pystyä sanomaan, mitä tehdään. Tässä voidaan käyttää eri kommunikaatiokeinoja ja jonkin verran myös toisen ihmisen antamaa tukea, Nieminen selventää.

Niemisen mukaan vammaisjärjestöt kävivät pitkän taiston, jotta vammaiset ihmiset saivat vahvan itsemääräämisoikeuden, joka on nyt ollut mahdollista reilut kymmenen vuotta.

Suomen Kuntaliiton johtava lakimies Sami Uotinen toteaa, että myös Kuntaliitolle on tärkeää säilyttää voimavaraedellytys laissa.

– Pidämme voimavaraedellytystä henkilökohtaisen avun osalta tärkeänä, ja olemme lähteneet siitä, että henkilökohtaisella avulla on oma käyttöalansa, muihin tarpeisiin on mietittävä muita palveluita. Henkilökohtaisen avun palvelun laventaminen poistamalla voimavararajaus ja tarjoamalla sitä kaikille ei ole onnistunut ratkaisu.

Puuttuva palanen: yksilöllisen tuen tarve

Palvelun rinnalta on puuttunut toisenlainen yhtä yksilöllinen palvelu niille, jotka eivät pysty käyttämään henkilökohtaista apua. Nieminen näkee kuitenkin vaaran, että jos voimavaraedellytys poistetaan, kaikki eivät suoriutuisi velvoitteista. Se johtaisi moniin erilaisiin ongelmiin ja vaaratilanteisiin. Pelkona ovat myös laiminlyönnit, koska palvelulla ei ole viranomaisvalvontaa. Toisaalta avustajille ei ole osaamisvaatimuksia.

– Muutoksella voisi olla iso vaikutus työmarkkinoihin. Toisaalta kuka tahansa voi tulla kadulta avustajaksi, ja työntekijöistä on jo suuri pula. Koska kaikki avustajat eivät ole koulutettuja, ei tiedetä mitä työ on ja kuka toimii pomona, Nieminen huomauttaa.

Esityksestä puuttuu henkilökohtainen yksilöllinen tuen ja avun palvelu, joka vastaisi niiden vammaisten ihmisten tuen ja avun tarpeeseen, jotka tarvitsevat vahvempaa toisen henkilön antamaa toiminnanohjauksellista tukea.

– Joillekin sopii paremmin yksilöllinen tuen tai avun tarve, joten heille pitäisi saada yhtä lailla hyvä palvelu, jossa on osaavaa henkilöstöä ja vastuullisesti toimivia henkilöitä. Tätä ongelmaa ei ole otettu riittävän vakavasti lain valmistelussa tällä hallituskaudella; tämä on laista puuttuva palanen, Nieminen sanoo.

Niemisen mukaan valmistelusta puuttuu myös taloudellinen vaikutusarviointi.

– Tämä on taloudellisesti merkittävä kysymys, eikä vammaispalveluihin ole tulossa lisärahoitusta. Jo nyt on ongelmia saada vammaispalveluita rahoituksen takia. Vammaispalvelulaki on erityislaki, jonka perusteella annetaan palveluita vain, jos yleiset sosiaalipalvelut eivät ole riittäviä. Kun lain piirissä on subjektiivisia oikeuksia, palvelu on järjestettävä, oli rahaa tai ei.

– Vammaispalveluissa on useita subjektiivisia oikeuksia, jotka ovat keskeisiä ihmisoikeuksia turvaavia palveluita. Nämä ovat vahvoja oikeuksia, mutta kustannusarvokkaita, koska palvelut ovat työvoimapainotteisia. On tärkeää katsoa, että lain piiriin tulevat henkilöt ovat oikeasti niitä vammaisia ihmisiä, jotka palveluita tarvitsevat, Nieminen selostaa. Miten tahansa palvelua säädetään, sen pitää olla tarkoituksenmukaista.

Punaisena lankana kaikessa Invalidiliiton vaikuttamistoiminnassa on, että jokaisella vammaiselle ihmiselle on turvattava yhdenvertainen oikeus yksilöllisen tarpeen mukaisiin palveluihin. Niemistä ilahduttaa, että kesäkuun kuulemisissa enemmistö oli Invalidiliiton näkökulmien kannalla:

- Se osoittaa, että emme ole yksin näiden asioiden kanssa.

Hyvää jatkoa edelliselle kierrokselle

Nieminen kiittelee lakiluonnoksen osiota, joka käsittelee liikkumisen palveluita. Hyvää on laaja-alainen liikkumisen järjestämistapojen kirjo.

– Luonnokseen on kirjattu mahdollisuus jaksottaa kuljetuspalveluita, Nieminen mainitsee parannuksena.

Toisaalta Invalidiliiton toive siitä, että ihminen pystyisi käyttämään myönnettyjä matkoja myös muualla oman elinympäristön ulkopuolella ilman erillistä hakemusta, ei vielä ole saanut vastakaikua.

Nykyistä paremmin luonnoksessa on määritelty vammaisten ihmisten tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus. Myös vammaisten lasten asemaa on parannettu sekä kirjattu lyhytaikainen huolenpito. Niemisen mukaan pykälään pitää vielä luoda tuettavan oikeusturvaa vahvistavia elementtejä.

– Tukea tarvitsee moni, ja se, että saa tukea päätöksenteon avuksi, auttaa monen palvelun, myös yleispalveluiden käyttöä. Tämä olisi keino auttaa monessa asiassa, jossa nyt on ongelmia, Nieminen sanoo.

Ei tule avata kaikille

Uotinen nostaa esiin toisen seikan, joka Kuntaliiton näkemyksen mukaan on olennaisen tärkeä ratkaista. Se on vammaispalvelulain suhde ikääntyneen väestön palveluihin. Hänestä tulevan vammaispalvelulain ei tule olla ensisijaisesti se laki, jolla vastataan ikääntyneen väestön tarpeisiin.

– Jos vammaispalvelulaki avataan kaikille, katsomatta minkä ikäistä asiakasryhmä on, sen soveltamisalaan tulee niin paljon asiakkaita, ettei voida enää turvata vammaisille ihmisille kuuluvaa positiivista erityiskohtelua.

Lue lisää vammaispalvelulain uudistamisesta Invalidiliiton kotisivuilta. 

Tutustu Invalidiliiton "Puheenaiheena palvelut" -nettiuutiseen, jossa kerrotaan Invalidiliiton tapaamisesta lapsiasiavaltuutetun ja Ihmisoikeuskeskuksen kanssa. 

Lue Invalidiliiton "Invalidiliitto tapasi ministeri Kiurun" -nettiuutinen. 

Teksti: Mariaana Nelimarkka

Kommentoi

Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).