Etusivulle

Nuorten syrjäytymisriski on suuri

Ensimmäinen liikkumisrajoitteisten nuorten määrää Suomessa selvittävä tutkimus antaa uutta tietoa myös liikkumisrajoitteisten nuorten elämänlaadusta ja syrjäytymisriskeistä. Aineiston perusteella liikkumisrajoite altistaa nuoria erilaisille riskitekijöille muita nuoria enemmän. Erityisesti riskitekijöiden kasautuminen lapsuudessa ennakoi syrjäytymisvaaraa aikuisena.

Tutkitun aineiston perusteella liikkumisrajoitteisia 14–29-vuotiaita nuoria on maassamme yhteensä noin 10 000. Yleisimmät sairausryhmät tutkimukseen osallistuneilla olivat tulehdukselliset moninivelsairaudet, CP-oireyhtymä ja muut halvausoireyhtymät sekä lihasten ja luiden epämuodostumat.

Tutkimustulosten mukaan liikkumisrajoitteiset nuoret ovat muita nuoria alttiimpia erilaisille syrjäytymistä ennakoiville riskitekijöille, joita tutkimuksessa olivat mielenterveysongelmat, heikko koulumenestys, yhteishakuun osallistumatta jättäminen peruskoulun jälkeen, toisen asteen koulutuksen keskeyttäminen, rikollisuus, pitkittynyt toimeentulotukiasiakkuus, teiniäitiys ja viranomaisrekisterien ulkopuolisuus.

Vuonna 1987 syntyneistä liikkumisrajoitteisista nuorista vajaa viidennes oli aikuisena syrjäytymisvaarassa, kun taas muilla nuorilla syrjäytymisvaara oli kahden prosentin luokkaa. Liikkumisrajoitteisilla pojilla syrjäytymisriski oli suurempi kuin liikkumisrajoitteisilla tytöillä.

Lisäksi liikkumisrajoitteisista nuorista yli kolminkertainen määrä oli tyytymättömiä elämänlaatuunsa muihin nuoriin verrattuna.

– Tutkimus vahvisti käsitystä, että kaiken kaikkiaan liikkumisrajoitteiset nuoret eivät voi kovin hyvin verrattuna niihin, joilla rajoitetta ei ole. Ryhmissä on tietenkin aina niitä, joilla menee hyvin, ja toisaaltaan niitä, joilla asiat eivät suju, sanoo yksi tutkimuksen tekijöistä, johtava asiantuntija Päivi Nurmi-Koikkalainen THL:stä.

Kouluterveyskyselyn elämänlaatua mittaavien kysymysten mukaan liikkumisrajoitteiset nuoret joutuivat selvästi muita nuoria useammin sekä varkauksien, väkivallalla uhkailun että fyysisen väkivallan kohteiksi. He olivat kokeneet myös seksuaalista ahdistelua huomattavasti enemmän kuin muut nuoret.

Lisäksi 46 prosenttia liikkumisrajoitteisista nuorista koki itsensä kiusatuiksi, kun muilla nuorilla osuus oli 18 prosenttia. Liikkumisrajoitteiset nuoret ilmoittivat myös kiusaavansa itse enemmän kuin muut nuoret.

– Se oli yllättävää, Päivi Nurmi-Koikkalainen sanoo.

– Olisi tärkeää selvittää, mitä kiusaamisympäristössä tapahtuu ja miten kiusaamisen prosessi etenee – kuka kiusaa ensin ja ketä. Tämä vaatisi lisätutkimusta.

Mielialaan liittyvissä kysymyksissä alakuloisuutta, masentuneisuutta ja toivottomuutta kahden tutkimusta edeltävän viikon ajalta raportoi 66 prosenttia vakavasti liikkumisrajoitteisista kouluterveyskyselyyn vastanneista nuorista, kun muilla nuorilla vastaava luku oli noin 33 prosenttia. Myös usein tai koko ajan itsensä hyödylliseksi tuntevien määrä oli toimintarajoitteisilla nuorilla vain noin puolet muihin nuoriin verrattuna.

– Kyllä asialle on jotain tehtävä, Nurmi-Koikkalainen sanoo.

Keskeinen tutkimuksessa esiin noussut syrjäytymisuhan ehkäisyyn liittyvä tekijä oli peruskoulun jälkeisen opiskelun mahdollistaminen ja opiskelemaan ja sitä kautta työelämään hakeutuminen.

Mahdollisuuden opiskella sekä koti- että ulkomailla tulisi olla itsestään selvä myös toimintarajoitteisille nuorille, ja opiskelua tulisi edistää muun muassa tarjoamalla riittävästi tukea ja kannustavaa ohjausta.

Esteetön ja saavutettava ympäristö edistää varmuudella toimintarajoitteisten ihmisten toimimista tasavertaisina yhteiskunnassa. Hyvin toteutettu esteettömyys ja saavutettavuus ovat konkreettinen osoitus siitä, että ketään ei haluta sulkea yhteisön ulkopuolelle.

Toimivan ympäristön lisäksi tarvitaan toimivaa palvelujärjestelmää. Tämä tarkoittaa tarkoituksenmukaisia apuvälineitä, riittäviä liikkumista tukevia palveluita sekä henkilökohtaista apua.

Info

Invalidiliiton ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteistyössä tekemä, kesäkuussa julkaistu tutkimus on ensimmäinen, jossa on tarkasteltu liikkumisrajoitteisten nuorten hyvinvointia ja syrjäytymisriskiä syntymäkohorttiaineistoja hyödyntämällä. Tutkitut syntymäkohortit 1987 ja 1997 sisälsivät kaikki näinä vuosina syntyneet lapset eli yhteensä lähes 117 000 nuorta.

Kouluterveyskyselyyn vastasi kaikkiaan lähes 140 000 perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilasta sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijaa.

Tutkimus rahoitettiin Invalidiliiton Olvi-säätiöltä saamalla apurahalla sekä Invalidiliiton ja THL:n omarahoituksella. Lue lisää tutkimuksesta Invalidiliiton kotisivuilta >>

Teksti: Vilma Timonen

Kuvat: Ikon Images / Lehtikuva

Kommentoi

Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).