Jyväskyläläinen Soile Koponen kärsi jatkuvasta hermosärystä vuodesta 2005. Hänen pelastuksensa on ollut vuodesta 2010 kipustimulaattori, joka laittoi kipuaistimukset aisoihin.

Selkäydinkanavan epiduraalitilaan asennettu laitteisto antaa heikkoja sähköimpulsseja selkäytimen takajuosteeseen muokaten kipusignaalin kulkua aivoihin. Laite häiritsee ääreishermostosta aivoihin kulkevaa kipuviestiä, ja potilas tuntee kipuaistimuksen sijasta värinää tai hierovaa tunnetta.

Laitteen virtalähde voidaan asentaa esimerkiksi vatsaan tai selkään. Elektrodi asennettiin paikallispuudutuksessa. Sen kipuja poistava vaikutus tulee välittömästi, kun se saadaan kytkettyä päälle.

Soile Koposen selkä alkoi oireilla vuonna 2005, ja piinaava hermosärky johti aluksi 4,5 vuoden sairaslomalle.
– Se oli yhtä juoksemista lääkäriltä lääkärille, kun yritettiin selvittää, mistä oli kysymys. Lopputuloksena oli, ettei sitä voinut leikata. Kivun syynä oli neurologinen ongelma, jyväskyläläinen äidinkielen opettaja Koponen kertoo.

Koponen on nyt sinut yhä jatkuvan kivun kanssa. Hän pystyy käymään osakuntoutustuella töissä kolmena päivänä opettajan työssään Hankasalmella.
– Tilanteeni on pysynyt vakaana. Saan hermosärkyä aina siihen lihasryhmään, mitä käytän normaalia enemmän. Eli pystyn tekemään vähän kaikkea, mutta en mitään kovin paljon. Lepo on tärkeää. Usein opettajien palavereissa minä makaan patjalla lepoasennossa, hän naurahtaa.

Myönteinen asenne on auttanut kivun hallinnassa. Koponen haluaa auttaa muita, ja hän vetää Suomen Kipu ry:n Jyväskylän vertaistukiryhmää. Toiminta vie hänen ajatuksiaan pois omasta kivusta. Samoin siinä auttaa uusi harrastus, korujen tekeminen käsin omana sivubisneksenä Simpsakkakoru-tuotemerkillä
– Koruhommat ovat tärkeä rentoutumiskeino ja askare, joka pitää ajatukset poissa kivusta. Myymistyössä tarvitsen vähän mieheni apua. 

Kipu jaotellaan akuuttiin ja krooniseen kipuun. 

Akuutti kipu on hermopäätteiden selkäytimen kautta aivoille lähettämä viesti, että kehon kudoksissa on sattunut vaurio.
Krooniseksi luokitellaan yli kolme kuukautta kestänyt kipu. Joskus pitkittynyt kipu voi olla hermoston virheellinen viesti aivoille. Kroonisesta hermosärystä kärsivistä noin puolet saa apua stimulaatiohoidosta.

Myös pään alueelle

Toinen keskussairaalan usein antama hoitomuoto on rTMS eli magneettistimulaatio, jota käytetään myös masennushoitona. Hoidossa annetaan aivosolujen toimintaan vaikuttavia magneetti-impulsseja pään alueelle, minkä pitäisi helpottaa kivun tuntemuksia.

Soile Koponen toivoo, ettei kukaan jäisi kipunsa kanssa yksin.
– Kannattaa etsiä ihminen, jonka kanssa voi rehellisesti puhua kivun lisäksi myös kaikista ahdistavimmista ajatuksista ja tunteista. Siinä on esimerkiksi vertaistukiryhmä oivallinen apu, hän sanoo.

Kipupotilas voi masentua, ahdistua ja alkaa jopa menettää elämänhalunsa. Koponen arvelee, että kymmeniä kipupotilaita Suomessa tekee vuosittain itsemurhan.
– Kipu on hyväksyttävä elämän kiusalliseksi kumppaniksi, että sen kanssa jaksaa sinnitellä. Kuntoutuksen lisäksi tärkeää on löytää tekeminen tai harrastus, joka vie ajatukset pois kivusta, Koponen painottaa.

Katso jutun lopusta video, jossa Soile Koponen kertoo kivusta omin sanoin.

Kivunhoidon avuksi on tarjolla vertaistukea ja kipuryhmiä

Krooniseksi kivuksi luokitellaan yli kolme kuukautta jatkunut yhtäjaksoinen kipu. Kipupoliklinikalle pääsy vaatii lääkärin lähetteen. Suomen Kipu ry tarjoaa tietoa, vertaistukea ja toimintaa kaikille, joita krooninen kipu koskettaa.
Kipu ry:n ylläpitämä Kipuluuri päivystää ma ja ke kello 18–20 ja pe kello 19–22 numerossa 050 464 4333.

Teksti Esa Kilponen ja Tapio Rusanen
Kuva Sami Saarenpää / Keskisuomalainen