Käsipyöräilijä valitsi sähköauton
Käsipyöräilijä valitsi sähköauton

Käsipyöräilijä valitsi sähköauton

Nurmijärveläinen Jani Peltopuro, 46, on ajanut kesästä lähtien Tesla-sähköautolla. Muutostyöt hoituivat kivuttomasti, koska ne rajoittuivat käsihallintalaitteisiin. Jos autoon olisi tarvittu vaikkapa nostimia ja hissejä, haasteet olisivat olleet suuremmat.

Jani Peltopuron Tesla-täyssähköauton muutostyöt tehtiin apuvälinepalveluja tarjoavassa Respectassa.

– Valtaosa invalidikäyttöön tulevien autojen muutostöistä tehdään edelleen perinteisiin polttomoottoriautoihin. Olemme tehneet muutostyöt kymmenkuntaan täyssähköautoon sekä ladattavaan plug–in-hybridiautoon, Respectan autoilun apuvälinepuolen asiantuntija Tommi Kolehmainen kertoo.

Plug–in-hybridi tarkoittaa töpselistä ladattavaa autoa, jossa on sekä sähkömoottori että perinteinen polttomoottori. Se kulkee pelkän sähkön varassa niin kauan kuin sähköakussa riittää, yleensä noin 50 kilometriä kerrallaan, ja sen jälkeen bensalla tai dieselillä.

Peltopuron loistokas Tesla Model S kulkee pelkällä sähköllä.

– Talviolosuhteissa täysin ladattuna toimintamatka on yleensä noin 300 kilometriä, kesällä voi ajaa hyvinkin yhtä soittoa jopa 600 kilometrin matkan, Peltopuro kertoo.

Lähtee kuin ohjus

Peltopuro halvaantui 16-vuotiaana moottoripyöräonnettomuudessa. Liikuntaa harrastanut Peltopuro ei jättänyt urheilua. 46-vuotiaana hän on Suomen nimekkäimpiä käsipyöräilijöitä ja vammaisurheilijoita. Koulutukseltaan hän on diplomi-insinööri ja ammatiltaan tietomalliasiantuntija.

Myös nopeat moottoriajoneuvot kiehtovat Peltopuroa edelleen. Vaikka ilmastokeskustelussa korostuu täyssähköauton ympäristöystävällisyys, hankki Peltopuro viime kesänä Teslan sen urheilullisten ominaisuuksien takia.

– Täyssähköautossa on mieletön suorituskyky, se reagoi välittömästi kaasunpainallukseen. Mikään polttomoottoriauto ei pysty samaan. Ekologisuus ja samalla olemattomat polttoainekulut ovat tietysti tervetulleita kylkiäisiä, hän sanoo.

Peltopuro ei tarvitse pyörätuolin ja kilpapyörän nostamiseen auton takapenkille erillisiä nostimia. Se helpotti myös muutostöitä.

– Käsihallintalaitteiden osalta sähköauton muuttaminen invakäyttöön ei poikkea juurikaan mistä tahansa perinteisestä polttomoottoriautosta, Respectan Kolehmainen sanoo.

Tilanne muuttuu, jos aletaan tehdä sähköisiä muutostöitä muun muassa nostimia ja hissejä varten varten.

– Et voi vetää nostimien johtoja ja kytköksiä sellaisen auton pohjan läpi, jossa sähköakut tulevat vastaan. Monesti ne ovat takakontissa tai jossain takapenkin alla, sanoo autoilun apuvälineisiin erikoistuneen Careha Finland Oy:n asiantuntija Vesa Sydänmaa.

Pieniä poikkeuksia jouduttiin tekemään myös Peltopuron Teslan muutostöissä. Sen ohjauspyörään asennettiin elektroninen kaasukehä, jota voi käyttää peukalolla tai kämmensyrjällä. Kaasukehä keskustelee langattomasti kaasupolkimen kanssa. Se on edistyneempi käsihallintalaite, jonka asentamiseen myös polttomoottoriautossa joutuu näkemään vähän enemmän vaivaa.

Perinteisessä mekaanisessa käsihallintalaitteessa kaasutus tapahtuu ratin vieressä olevaa nuppia taaksepäin taaksepäin vetämällä, vastaavasti jarrutus tapahtuu työntämällä nupista eteenpäin.

Vaikka elektroninen kaasukehä keskustelee langattomasti kaasupolkimen kanssa, niin jarrutus tapahtuu edelleen mekaanisesti: auton oma jarrupoljin jalkatilassa painuu pohjaan, kun kuljettaja työntää ratin vieressä olevaa nuppia eteenpäin.

– Sähköautossa kuitenkin moottori itsessään jarruttaa kaasua hellittämällä niin voimakkaasti, että mekaanista jarrua ei tarvitse käyttää läheskään yhtä paljon kuin perinteisessä polttomoottoriautossa. Periaatteessa pystyn ajamaan autoani vain kaasupolkimella. Käytännössä tarvitsen jarrua normaaliajossa todella harvoin, Peltopuro sanoo.

Elektroninen kaasukehä on perinteiseen polttomoottoriautoonkin hieman hintavampaa asentaa kuin mekaanisen käsihallintalaitteen asentaminen.

– Sähköiset komponentit ja ohjaimet nostavat arvonlisäverollisen kustannuksen vajaaseen 5 000 euroon, kun mekaanisen käsihallintalaitteen asentamiskustannus on alle 2 000 euroa. Elektronisen kaasukehänkin asentaminen invakäyttöön tulevaan hybridi- tai täyssähköautoon ei kuitenkaan sanottavasti poikkea perinteisestä polttomoottoriautosta, Kolehmainen sanoo.

Verohyöty lähes olematon

Toistaiseksi invakäyttöön muutetut pakettiautot ovat edelleen perinteisiä dieselautoja. Täyssähköisiä pakettiautoja on vain muutamia.

– Sähköllä kulkevia pakettiautoja kuitenkin varmasti tulee jossain vaiheessa markkinoille. Jos siellä tulevat sähköakut vastaan, jää nähtäväksi, voiko sellaiseen autoon asentaa ollenkaan turvallisesti esimerkiksi hissiä. Ensimmäisiä lattiamadalluksia on jo tehty sähköautoihinkin, Sydänmaa sanoo.

Suomen autoveropolitiikan takia sähköautoista tuskin tulee vielä pitkään aikaan valtavirtaa invakäytössä.

– Autoverohan perustuu päästöihin. Koska täyssähköautot ovat Co2-päästöttömiä, on autoveronkin osuus niissä olematon. Siksi invaliditeetin perusteella ei voi saada paljon mitään takaisinkaan, kuten polttomoottoriautossa voi saada takaisin jopa 4 980 euroa, Sydänmaa sanoo.

Peltopuron olisi invaliditeettinsa perusteella oikeutettu saamaan autoverosta palautusta maksimimäärään, 4 980 euroa. Hänen Tesla-täyssähköautonsa on mallia Model S, jonka saa halvimmillaan noin 91 500 eurolla.

Autoveron osuus edullisimman Tesla Model S:n kokonaishinnasta on vain noin 2 300 euroa. Vastaavasti esimerkiksi noin 91 000 euroa maksavan Mercedes-Benz CLS 450 4Matic -hybridin hinnasta autoveroa on noin 23 000 euroa.

– Olen löytänyt pidemmilläkin matkoilla omiin tarpeisiini riittävän hyvin latauspisteitä. Moni kauhistelee sähköauton hintaa, ja kallishan se onkin. Vastaavasti ajaminen sähköautolla on kuitenkin lähes ilmaista, Peltopuro muistuttaa.

Sähköauton hankintaan saa tukea

Sähköautojen latausinfran laajentamista omakotitaloista myös taloyhtiöihin pyritään tukemaan valtion avustuksin. Sähköauton hankintaan voi myös saada 2 000 euroa valtion hankintatukea vuosina 2018–2021.

Vaikka täyssähköautoissa autoveron osuus onkin lähes olematon, ovat invakäyttöön sopivien ja riittävän tilavien sähköautojen hinnat muuten toistaiseksi korkeat, halvimmillaankin noin 35 000 euroa. Pienimmät ja halvimmat sähköautot taas eivät kovin hyvin sovellu pyörätuolia autoonsa nostelevan tarpeisiin.

Sähköautojen yleistymistä rajoittaa myös latausverkosto. Rivitalo- ja kerrostaloyhtiöissä suurimmassa osassa ei edelleenkään ole mahdollista ladata autoa, tolppapaikatkin on tarkoitettu vain polttomoottorin lämmittämiseen.

Myös Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntää avustusta asuinrakennuksen omistaville yhteisöille sähköautojen latauspisteisiin. Avustuksiin on varattu vuodelle 2020 yhteensä 5,3 miljoonan euron määrärahat.

Teksti: Timo Kiiski
Kuvat: Timo Porthan

Lue lisää aihepiiristä

Jaa uutinen

Kommentoi