Hallituksen esitys uudeksi vammaislaiksi on tullut lausunnoille. Luonnoksessa pykälien kirjoitustapaa ja rakennetta on muutettu aiemmista esityksistä.

Uudistuksen tavoitteena ja lähtökohtana on parantaa vammaisten ihmisten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta erityispalveluilla. Laki olisi edelleen tarkoitettu vammaisten ihmisten erityispalveluita turvaavaksi tilanteissa, joissa yleiset sosiaalipalvelut eivät ole riittäviä. Tämä on oikein, jotta nykyisiä perusoikeuksia turvaavat vahvat oikeudet, kuten maksuton asumisen tuki, henkilökohtainen apu ja liikkumista tukevat palvelut, voitaisiin turvata.

Esityksessä korostetaan yhteistyötä vammaisen ihmisen kanssa. Vammaista ihmistä on tarvittaessa tuettava tiedon saannissa sekä oman mielipiteen muodostamisessa ja ilmaisemisessa. Tämä on tehtävä huomioiden vammaisen ihmisen toimintakyky, ikä ja kehitysvaihe sekä elämäntilanne soveltuvin kommunikaatiokeinoin. Tämäkin on oikein.

Ensimmäisenä havaintoina esityksestä nousee lakipykälien epätarkkuus suhteessa perusteluihin ja perustelujen epätarkkuus suhteessa toisiinsa. Niitä värittää lainsäädännön tarkkuudelle asetetun velvoitteen vastakohdaksikin kutsuttu kasuistisuus, tapauksittaisuus. Eli kirjoittamistapa, että joku voi olla näin tai voi olla olematta näin riippuen tilanteesta. Tällainen tilannesidonnainen lainsäätäminen on ongelmallista ja omiaan luomaan epävarmuutta oikeuden toteutumisessa.

Parhaiten tämä näkyy esityksessä henkilökohtaisen avun kohdalla-la. Toisin kuin esityksessä toisaalla todetaan, muutetaan sanamuodollisesti henkilökohtaisen avun saamisedellytystä nykyisestään. Muutos tulisi sanoa esityksessä samoin kuin sen suuret vaikutukset. Henkilökohtaisen avun käyttäjältä edellytettäisiin esityksen mukaisesti ainoastaan kykyä ilmaista tahto avun sisällöstä. Tällä hetkellä edellytyksenä on, että käyttäjä kykenee määrittelemään avun sisällön ja toteuttamistavan.

Nykyinen tila vastaa YK:n Vammaissopimusta, jonka mukaan avun käyttäjän tulee kyetä ohjaa-maan toimintaa joko itsenäisesti tai tuetusti. Sopimusta ei ole käännetty virallisesti suomeksi, mutta englanniksi edellytys kuuluu; ”human led / person directed”.
Jos esitettyyn muutokseen päädytään, tulee sen kaikki oikeudelliset vaikutukset kirjata esiin. Esitetty ratkaisu vähentäisi oikeudellisesti henkilökohtaisen avun palvelumallia käyttävien asiakkaiden määräysvaltaa. Samalla epäselvyys siitä, mitä henkilökohtainen apu on ja mitä ei, kasvaisi työmarkkinoilla ja palvelutuotannossa. Tämä ei ole kenenkään etu. Enemmän tahdonilmaisussa apua tarvitsevien vammaisten ihmisten turvallinen henkilökohtaisen avun käyttö vaarantuisi ja altistuminen laiminlyönneille aukeaisi. Siksi myös nyt puuttuvat osaamisvaatimukset ja valvonta- ja vastuurakenteet palvelutuotannossa olisi syytä huomioida. Nyt näin ei ole.

On hyvä, että laajentuvat erilaiset vammatarpeet näkyvät laissa, ja lakiin on myös esitetty lisättäväksi joitain uusia palveluita. Mm. erityinen tuki, valmennus, lyhytaikainen huolenpito, lapsen asuminen kodin ulkopuolella. Näiden lisäksi nykyisiä kuljetuspalveluja esitetään toteuttamistapojen osalta laajennet-tavaksi liikkumisen tuen eri toteuttamistavoilla. Asunnon muutostöihin voisi hakea ennakkoratkaisua ja niiden järjestäminen tulisi toteuttaa myös lapsen vuoroasumistilanteissa.
Myös vammaisten lasten asemaan on esitetty tiettyjä kehittämisehdotuksia, joskin näiden tosiasiallista tehokkuutta on vielä vaikea arvioida.

Uudistus tullee muuttamaan merkittävästi vammaisten ihmisten oikeusasemaa. Siihen vaikuttaa jo se, että kaikki asiakkaiden palvelua koskevat päätökset tultaisiin arvioimaan uudelleen. Myös esitetyt palvelut tulisivat kasvattamaan käsitykseni mukaan taloudellisia kuluja enemmän, kuin mitä arvioissa on esitetty. Tämä tarkoittaisi palvelujen tehostamista ja supistamista nykyisestä.

Maailmanpoliittinen tilanne heijastuu nyt myös Suomen talouteen ja sen kantokykyyn toteuttaa mittavia uudistuksia. En tiedä, onko tässä hetkessä järkevää ryhtyä poliittisesti heikon vammaisten ryhmän oikeuksien uudistamiseen. Joka tapauksessa kehottaisin jokaista käymään lausumassa mielipiteensä omaan oikeusasemaan vaikuttavasta palvelusta. Invalidiliiton lausunto on luettavissa täällä.