Sote-uudistuksen valmistelut ovat edenneet mallikkaasti erityisesti Etelä-Pohjanmaalla. Kehittämistyöhön on kutsuttu aktiivisesti mukaan myös alueen järjestöjen, asiakkaiden ja kokemustoimijoiden edustajia. Tavoitteena on kuunnella ja hyödyntää myös vammaisten ihmisten omaa kokemustietoa ja -osaamista.

Invalidiliiton ja Etelä-Pohjanmaan sote-uudistuksen yhteistyönä on järjestetty muun muassa alueen kuntien vammaisneuvostoille sekä vammaisjärjestöille yhteinen työpaja. Lisäksi vammaispalveluiden sote-työryhmässä on ollut mukana myös vammaisjärjestöjen ja asiakkaiden edustajia.

Tehokkaan yhteistyön kasvoina toimivat Invalidiliiton järjestöasiantuntija Hanna Lahti sekä Etelä-Pohjanmaan sote-uudistuksen hanketyöntekijä Piia Jaskari. Jaskari valmistelee vammaispalvelun kokonaisuutta.
– Haluamme tehdä parhaamme, jotta Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle saadaan toimivat ja asiakaslähtöiset vammaispalvelut. Yhteistyömme on erittäin tiivistä ja antoisaa. Yhteinen ideointi, asiantuntijuuden ja materiaalien vaihto, luottamuksellinen keskusteluyhteys sekä osallistuminen ajankohtaisiin teematilaisuuksiin ovat asioita, joilla voimme olla rakentamassa tasavertaista hyvinvointialuetta.

Lahti ja Jaskari ovat yhtä mieltä myös siitä, että hyvinvointialueiden kannattaa huolehtia järjestöjen ja yhdistysten toimintaedellytysten turvaamisesta. Näin järjestökentän voimavaroja voidaan hyödyntää niin palvelutuotannossa kuin asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä edistävässä sekä osallisuutta vahvistavassa toiminnassa.
– Alueilla on tärkeää tunnistaa järjestötyön moninaisuus ennaltaehkäisevistä korjaaviin palveluihin sekä vapaaehtoistoiminnasta palvelutuotantoon. Lisäksi hyvinvointialueille tarvitaan selkeät rakenteet ja yhdessä sovitut toimintatavat suunnitelmalliseen järjestöyhteistyöhön.

Hanna Lahti haluaa korostaa myös yhdistysten roolia jäsentensä edustajina ja asiakasnäkökulman esiintuojana.
– Hyvinvointialueella on oleellista tunnistaa myös järjestöjen ammatillinen osaaminen oman kohderyhmänsä kysymyksissä.

Uudistus tarjoaa mahdollisuuksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen lähtökohtainen tavoite on parantaa ihmisten peruspalveluita. Uudistuksen osana ovat myös vammaispalvelut.

Järjestöasiantuntija Hanna Lahden mukaan uudistus tarjoaa alueille mahdollisuuksia uudenlaiseen tekemiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa.
– Toivon, että paikkakunnasta riippumatta uudistus tulee tarkoittamaan asiakkaan näkökulmasta parempia palveluja koko hyvinvointialueella. Vammaispalveluiden näkökulmasta on keskeistä turvata riittävät resurssit toteuttaa vammaisten perusoikeuksia yhteiskunnassa.

Lahden mukaan hyvinvointialueen väestöpohjalla on iso merkitys uudistuksen toteuttamisen kannalta.
– Suurempi väestöpohja luo uusia ja parempia mahdollisuuksia erityis- ja vähemmistöryhmien palvelu- ja hoitopolkujen turvaamiselle sekä alan erityisosaamisen vahvistamiselle.

Lahti kuitenkin muistuttaa, että yhtenäistettäessä kuntien erilaisia palvelu- ja resurssitasoja kattamaan koko hyvinvointialue, on varmistettava, että taso on riittävän korkea eikä yhtenäistämistä tehdä heikoimmin toimineen kunnan käytänteiden mukaisesti.

Lahti pitää myös tärkeänä kuulla vammaispalvelun työntekijöiden lisäksi asiakkaiden, vammaisneuvostojen sekä vammaisjärjestöjen näkemyksiä.

Vammaisasioiden osaamiskeskuksille tarvetta

Invalidiliiton järjestöasiantuntijana Hanna Lahti toivoo, että sote-uudistus ja hyvinvointialueet mahdollistavat vammaispalveluiden erityisosaamisen vahvistumista eri puolilla Suomea.
– Vammaispalvelut ja vammaissosiaalityö on hyvin vaativaa ja edellyttävät vahvaa erityisosaamista sekä laaja-alaista yhteistyötä moniammatillisissa verkostoissa. Hyvinvointialueille olisikin viisasta perustaa niin sanottuja Vammaisasioiden osaamiskeskuksia, joihin keskitetään moniammatillista erityisosaamista.

Tämä ehdotus on vammaisjärjestöjen yhteistä ääntä valtakunnallisesti kokoavan Vammaisfoorumin esiin tuoma. Myös henkilökohtaisesti kannatan tätä lämpimästi, Hanna kertoo.

Sote-uudistus ja hyvinvointialueet mahdollistavat myös kunnallisten vammaisneuvostojen aiempaa tiiviimmän yhteistyön tulevien hyvinvointialueiden vammaisneuvostojen kautta.

Invalidiliitto on tarjonnut hyvinvointialueiden valmistelijoille yhteistyötä toimivien vammaisneuvostojen rakentamiseksi.

Kiireen ja osallisuuden kilpajuoksua

Hanna Lahden mukaan yksi suurimmista haasteista on riittävien resurssien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävän määrän turvaaminen kaikilla hyvinvointialueilla.
– Valmistelun kiireinen tahti sekä riittävän osallisuuden mahdollistaminen ovat myös haastava yhtälö. Henkilökohtaisesti koen, että nyt käydään alueilla kiireen ja osallisuuden kilpajuoksua.

Joten nyt on tärkeää, että kaikki, jotka haluavat vaikuttaa sote-uudistuksen alueelliseen valmisteluun, ovat myös valmiita nopeaan reagointiin.

Palkkaus tasavertaiseksi

Hanna Lahti on ollut mukana Etelä-Pohjanmaan sote-uudistuksen valmistelun lisäksi myös muun muassa henkilökohtaisen avun työryhmässä.
– Töitä riittää. Tällä hetkellä vammaispalveluiden resurssointi on monissa kunnissa hyvin tiukkaa. Asiakkaat kertovat, etteivät aina saa alibudjetoinnin vuoksi tarvitsemiaan ja lain mukaan heille kuuluvia palveluita. Asiakkaan näkökulmasta on myös haasteellista, jos työntekijät vaihtuvat kovin usein.

– Riittämätön resurssointi näkyy myös työntekijöille kiireenä ja kohtuuttoman isoina asiakasmäärinä.
Hyvinvointialueelle siirtyminen tarkoittaa myös Etelä-Pohjanmaalla sitä, että palveluja yhtenäistetään kuntien ja kuntayhtymien välillä.

– Lähtökohtaisesti tämä on hyvä asia. Näin saadaan koko alueelle yhdenmukaiset käytännöt ja toimintatavat. Esimerkiksi palveluja myönnettäessä yhteiset hakemuslomakkeet ja yhtenäiset käytännöt tuovat selkeyttä. Henkilökohtaisen avun osalta on myös hyvä, jos tulevaisuudessa on vain yksi henkilökohtaisen avun toimintayksikkö palvelemassa kaikkia eteläpohjalaisia.
Käytäntöjen yhtenäistäminen lisää parhaimmillaan Lahden mukaan myös yhdenvertaisuutta ja antaa samalla mahdollisuuden vahvistaa henkilöstön osaamista.

– Toimiva henkilökohtainen apu mahdollistaa vaikeavammaiselle ihmiselle itsenäistä ja oman näköistä elämää.
Lahti ja hanketyöntekijä Piia Jaskari nostavat esiin henkilökohtaisten avustajien palkkauksen työnantajamallilla toteutetussa henkilökohtaisessa avussa.

– Vammaisilla ihmisillä on haasteita ja suoranaisia vaikeuksia löytää hyviä, sitoutuneita ja osaavia avustajia. Niinpä nyt kannattaa miettiä keinoja, miten jatkossa varmistetaan henkilökohtaisten avustajien riittävyys.

Yhtenäistäminen ei saa kaksikon mukaan tarkoittaa myöskään sitä, että jatkossa ei huomioitaisi yksilöllisiä tarpeita ja harkintaa palveluita myönnettäessä.

– Asiakkaan yksilöllinen tilanteen ja tarpeiden olisi aina oltava vammaispalveluiden ja henkilökohtaisen avun myöntämisen lähtökohtia. Asiakkaalle on turvattava myös henkilökohtaisen avun palvelun saavutettavuus muiden palvelujen rinnalla, Jaskari sanoo.

Lisäksi henkilökohtaiseen apuun oikeutetulla asiakkaalla tulee olla jatkossakin mahdollisuus saada myös muita kotona asumista tukevia palveluita.

Hanketyöntekijä Piia Jaskari muistuttaa myös, että uudistusta tehtäessä tulee olla mietittynä myös kiireellisiä ja akuutteja sijaistarpeita ajatellen koko hyvinvointialuetta palveleva sijaisvälitys.
– Asiakkaan arki tulee olla turvattu myös muutosten keskellä.

Teksti ja kuva Anne Anttila