Etusivulle
Kuva Teija Varjosesta kotipihallaan.
Kuva Teija Varjosesta kotipihallaan.

Teijalle työ ja elävä luonto tulevat samassa paketissa

Eurajokelainen yrittäjä Teija Varjonen, 60, siirtyy yhdellä katseensiirrolla tunnelmasta ja duunista toiseen. Hetkinen aitoa luontoelokuvaa – hontelojalkaisen varsan pikapyrähdykset tai kissakaverin perhosjahti – virkistävät, ja taas jaksaa pohtia kirjanpidon kiemuroita.

Kirjanpitäjä ja hevoskasvattaja, Suomen vammaisratsastusmaajoukkueessakin kisaillut ratsastaja on tunnettu suorasanaisuudestaan ja sinnikkyydestään. Asiat pitää selvittää perinpohjaisesti oli kyseessä sitten asiakkaan veroilmoitus tai oma hoito. Teija on työskennellyt aikoinaan “äijäaloilla”, kuten autokaupassa ja rautakaupassa. Ehkä se on hionut suoraviivaisia toimintatapoja.

Teijalla on todettu Charcot-Marie-Toothin tauti ja sen erittäin harvinainen 4F-muoto.
– Kyseessä on perinnöllinen geenivirhe, mutta sitä ei ole todettu suvussamme kenelläkään muulla: todennäköisyys on suunnilleen yksi miljoonasta, Teija pohdiskelee.

Teijaa on tutkittu syntymästä asti. Hän on ollut jopa arkkiatri Arvo Ylpön hoidettavana Helsingissä.
– Lapsuudessani ja nuoruudessani terveydenhuolto oli aktiivisempaa, tuntui, että potilaasta oltiin jopa kiinnostuneempia kuin nykyisin. Fysioterapiaakin sai niin paljon kuin vain halusi, Teija kertoo.

Erikoistuminen on tietysti hyvä asia, mutta Teija perää panostusta ihmisen, potilaan hahmottamiseen yhtenä kokonaisuutena.
Teija vietti lapsuutensa Rauman maalaiskunnassa, Kollan kylässä.
– Pystyin kävelemään, joten leikin ja touhusin naapurin lasten kanssa siinä kuin kuka tahansa. Teimme myös pitkiä pyöräretkiä.

Teija kirjoitti Rauman Uotilanrinteen lukiosta ylioppilaaksi, piti välivuoden ja meni töihin verotoimistoon.
– Päätin kuitenkin, että kyllä sitä pitää joku ammatti hankkia. Hain ja pääsin kauppikseen, jopa kahdelle luokalle.
Teija aloitti ratsastusharrastuksen jo nuorena tyttönä Kollassa. Ensimmäisen oman hevosensa hän osti samoihin aikoihin, kun muutti ensimmäiseen omaan asuntoonsa.

Henkilövuokrauksen pioneeri

Teija valmistui laskentalinjalta ja meni töihin ensin autokauppaan, sitten rautakauppaan. Tuohon aikaan Teija asui elämänkumppaninsa Timon kanssa Raumalla. Oman kirjanpitotoimiston hän perusti 1992 ja jäi pian päätoimiseksi yrittäjäksi.

Kirjanpitotöiden lisäksi Teija välitti aluksi myös työvoimaa suurille yrityksille, mikä ei tuohon aikaan ollut vielä yleistä. Vuosien saatossa yritys keskittyi kirjanpitoon.

Yrittäjä on iloinen monen viraston ilmapiirin muuttumisesta entistä palvelualttiimpaan suuntaan.
– Esimerkiksi verohallinnossa saa hyvää ja asiallista palvelua. Monet asiakkaanikin ovat ihmetelleet, miten luontevasti ja palveluhenkisesti hankalatkin asiat yhteisissä etäpalavereissa hoituvat.

Teija on löytänyt hyvän tasapainon kirjanpitotyön, hevoskasvatuksen ja maatalon pyörittämisen välillä.
– Olen koko päivän, usein iltaan asti, asiakkaitteni tavoitettavissa. Ellen pääse vastaamaan puhelimeen, soitan aina takaisin – oli ilta tai viikonloppu. Monet asiakkaistani ovat yrittäjiä, joten ymmärrän hyvin, ettei asioita aina pääse hoitamaan virka-aikana.

Huippu-urheilua ja hevoskasvatusta

Kilparatsastus on tullut Teijalle tutuksi aina Suomen vammaisratsastusmaajoukkuetta myöten. Eurajoelle Teija ja Timo muuttivat 1996. Maatila soveltuu hyvin harrastukselle eli hevoskasvatukselle.
– Tavoitteena on kasvattaa hyväluonteisia ja hyvin liikkuvia hevosia urheiluun ja laadukkaaseen harrastamiseen. Kasvatus lähti käyntiin parikymmentä vuotta sitten oldenburg-tamma Fanny Timen kanssa, Teija avaa.

Nyt kasvattajalla on omia kasvatteja jo neljännessä polvessa.
Teija on toiminut myös yhdistystoiminnassa, muun muassa Rauman Invalidien rahastonhoitajana sekä Rauman, Ulvilan ja Luvian ratsastusseuroissa.

Teksti ja kuva Maiju Junko

IT Info

Charcot-Marie-Toothin tauti (CMT)

  • -Perinnöllinen neuropatia, joka aiheuttaa ääreishermoston toiminnan vajavuutta.
  • -Autigeenejä tunnetaan yli sata, mikä vaikeuttaa geenidiagnostiikkaa.
  • -Hoito perustuu kuntoutukseen ja oireenmukaisiin lääkityksiin sekä apuvälineiden käyttöön.
  • -Tautimekanismien ymmärryksen kehittyminen voi tulevaisuudessa edistää taudinkulkua muokkaavien lääkkeiden kehitystä.
  • -Sairautta erimuotoisena ja vaikeusasteisena sairastaa Suomessa useita satoja ihmisiä.

Lähde: neuroliitto.firesearchportal.helsinki.fi

Kommentoi

Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).