Nämä opiskelijan arjen sankarit ovat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, kuten psykologeja, toimintaterapeutteja, sosiaalityöntekijöitä ja fysioterapeutteja, mutta heidän tittelinsä on yhteisesti hyvinvointipalveluiden ohjaaja. Nimikkeensä mukaisesti hyvikset tukevat ja neuvovat opiskelijoita hyvinvointiin liittyvissä asioissa ja erilaisissa elämäntilanteissa, ihan kuten opiskelijahuollossa on jo pitkään toimittu.

– Vaikka tietysti autammekin monenlaisissa akuuteissa tilanteissa, on hyviksen rooli viime vuosina painottunut kuitenkin selkeästi yhä enemmän ennaltaehkäisevään varhaisen tuen palveluun, sanoo Pauliina Paakkinen-Virtanen, joka on yksi Validia Ammattiopiston hyviksistä.

Kun hätä on suuri, on hyvis lähellä

Hyvikset ovat yleensä mukana jo opiskelijavalintaprosessissa, mutta viimeistään jokainen opiskelija kohdataan HOJKS-palaverissa eli kun opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma yksilöllisen opiskelupolun rakentamiseksi. Opiskelijan tilanne käydään siinä kattavasti läpi yhteistyössä opetuksen ja ohjauksen kanssa.

– Kun me tulemme jo alussa opiskelijalle tutuiksi, on apua tarvitsevan opiskelijan helppo kääntyä puoleemme, laittaa tekstiviesti tai olla yhteydessä meihin somen kautta, Paakkinen-Virtanen toteaa.

Jos opettaja, ohjaaja tai joku muu henkilökuntaan kuuluva näkee, että opiskelija tarvitsee apua, voi hänkin tarvittaessa kannustaa opiskelijaa ottamaan yhteyttä hyvikseen.

– Toivottavaa kuitenkin on, että opiskelija olisi itse yhteydessä meihin, oma-aloitteisuus on tärkeää, sanoo hyvinvointipalvelujen ohjaaja Terttu Tolonen.
Hyviksiin otetaan yhteyttä hyvin erilaisista asioista. Opiskelija voi tulla kertomaan kaverihuolistaan tai siitä, ettei pysty menemään koulun ruokalaan tai osallistumaan ryhmätöihin. Apua voidaan tarvita myös kuntoutusrahan selvittämiseen, asumisharjoittelun aloittamiseen, jaksamiseen tai vaikkapa raha-asioiden hoitamiseen. Viikonlopun jälkeen yhteydenottoja tulee usein vanhemmilta, kun he kertovat jostakin kotona sattuneesta tilanteesta. Opettajat puolestaan voivat ilmoittaa olevansa huolissaan jonkun opiskelijan poissaoloista.

– Meidän tehtävänämme on tukea opiskelijoita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja kaikin mahdollisin keinoin, jotta he jaksaisivat paremmin, pystyisivät opiskelemaan ja saisivat tutkinnon, Tolonen summaa.

Saumatonta yhteistyötä opiskelijan parhaaksi

Jokaiselle opiskeluryhmälle ja osaamisalueelle on Validia Ammattiopistossa nimitetty oma hyvis. Hyvis on ennen kaikkea opettajan työpari. Pedagoginen osaaminen tulee opettajalta, hyvikset puolestaan pystyvät auttamaan muissa asioissa.

– Teemme tiivisti yhteistyötä luokan vastuuopettajan kanssa, kertoo Paakkinen-Virtanen.

– Parhaimmillaan yhteistyö vastuuopettajan kanssa on loistavaa ja työtä tehdään käsi kädessä, jatkaa Tolonen.

Tärkeään yhteistyöverkostoon koululla kuuluvat myös ohjaajat, terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi ja tietysti omat kollegat. Koulun ulkopuolisissa opiskelijoiden omissa verkostoissa tehdään lisäksi monenlaista yhteistyötä. Esimerkiksi avohoito, erikoissairaanhoito, opiskelijan kotikunnan erilaiset palveluverkostot, kolmannen sektorin toimijat, kuten liitot ja yhdistykset, aiempien oppilaitosten opiskelijahuolto sekä tietysti vanhemmat kuuluvat kumppaneihin, joiden kanssa toimitaan.

– Usein nämä ulkopuoliset tahot ovat myös niitä, joilta saamme palautetta ja kiitosta työstämme. Esimerkiksi avohoidosta on kiitelty paljon sitä, kuinka hienoa on, että koulu tulee lähemmäs hoitavia tahoja. Heille on tärkeää tietää, keiden kanssa opiskelija on tekemisissä arkipäivisin ja millaisia ihmisiä hänen lähipiiriinsä kuuluu, Tolonen kertoo.

Täysi-ikäisen opiskelijan vanhempiin ollaan yhteydessä ainoastaan opiskelijan luvalla. Opiskelija on aina myös tietoinen, jos vanhemmat ottavat yhteyttä hyvikseen.

– Yleensä se menee niin, että mitä kauempana vanhemmat asuvat, sitä tiiviimpää on yhteistyö. Toisaalta hyviksen rooli korostuu myös silloin, kun opiskelijalla ei ole tukiverkostoa kotoa, Tolonen sanoo.

Ihmissuhdetaidot ovat hyvisten supervoimia

Hyviksen työ on vaihtelevaa, mutta sitä leimaa yksi piirre.

– Sosiaaliset taidot ovat meille mielettömän tärkeitä. Voisi sanoa, että päätyömme on sosiaalinen kanssakäyminen. Avunpyyntöjä voi tulla joka puolelta, ja kaikkien kanssa pitää pystyä kommunikoimaan ja hoitamaan asioita yhteistyössä. Vaikka asiat eivät joskus sujuisikaan toivotulla tavalla, on ammatillisuus tärkeää säilyttää. Me olemme koulun kävelevä käyntikortti, Tolonen toteaa.

Hyvikseltä edellytetään Tolosen mukaan myös hyvää stressinsietokykyä ja joustavuutta.

– Päivään suunniteltu ohjelma voi mennä häränpyllyä. Akuutit asiat menevät kaiken edelle.

Parasta hyviksen työssä Paakkinen-Virtasen ja Tolosen mukaan ovat onnistumisen kokemukset: kun saadaan tukipalvelut järjestymään, opiskelija voimaan paremmin tai onnistumaan aineessa, joka tuntui ensin liian haastavalta, on olo tyytyväinen.

– On hienoa, kun omalla toiminnallaan pystyy auttamaan opiskelijaa. Huippuhetki on, kun opiskelija saa opintonsa loppuun ja saan nähdä hänen ylpeytensä omasta onnistumisestaan.