Etusivulle

Rakentamisessa esteettömyys on käytettävyyttä kaikille

Nykyiset esteettömyysmääräykset on annettu vuonna 2004, ja asetus on tullut voimaan 2005.

Uuden asetuksen johtoajatuksena on selkeyttää esteettömyysmääräyksiä ja helpottaa niiden yhdenmukaista tulkintaa kunnissa. Tällä hetkellä voimassa olevassa rakentamismääräyskokoelmassa on kirjaimellisesti samalla paperilla määräys, ohje ja selostus. Kunnissa on ollut vaikea hahmottaa, mikä niistä on velvoittava. Se on johtanut erilaisiin tulkintoihin.

– Rakentajat ja suunnittelijat eivät ole aina etukäteen tienneet, mitä tulkintaa juuri tietyssä kunnassa noudatetaan, ja suunnitelmia on jouduttu muuttamaan. Muutoksista on aiheutunut kustannuksia, jotka ovat aikaansaaneet käsityksen, että esteettömyys maksaa, ympäristöministeriön yliarkkitehti Niina Kilpelä sanoo.

Hänen mukaansa asetuksen selkeyttäminen on tapahtunut täsmentämällä ja nostamalla aiemmin ohjeessa olleita asioita asetustekstiin.
Esimerkiksi kerrostalojen wc- ja pesutilojen mitoituksessa halkaisijaltaan 1300 millimetrin vapaan tilan vaatimus muuttuu vuodenvaihteessa velvoittavaksi. Saman verran vapaata tilaa on oltava myös keittiössä ja eteisessä.

Kaiken uudisrakentamisen on oltava perusesteetöntä. Se tarkoittaa, ettei tavanomaisia asuntoja rakenneta erityisesti esimerkiksi pyörätuolia käyttäville, vaan mahdollistetaan hyvät lähtökohdat yksilöllisiin muutoksiin.

Perusmitoitus mahdollistaa esimerkiksi keittiön muutokset. Samoin kerrostalojen wc- ja pesutilojen seinärakenteiden on mahdollistettava tukikaiteiden asentaminen jälkikäteen.

– Asuntojen on oltava varustettavissa liikuntaesteisille. Tämä on tärkeää ikääntyvän väestön kannalta.

Pientaloissa asetus turvaa esteettömään kulkureitin tontin rajalta sisäänkäynnille. Rinnetonteilla esteettömyyttä ei edellytetä, kunhan rinnetontti tarkoittaa maaston muotoja eikä perustamistapaa. Rivitaloissa edellytetään esteetöntä kulkureittiä aina.

Rakennuksen sisäänkäynnille tulee uusia velvoitteita. Sisäänkäynnin edessä on oltava 1500 x 1500 millin tasanne, jos lähistöllä on tasoeroja. Samoin oven on oltava aukeamispuolelta vähintään 400 millin etäisyydellä nurkasta, mikä helpottaa esimerkiksi lastenrattaiden käsittelyä.

Pientaloissa esteettömyysvaatimus ulottuu jatkossa vain sisääntulokerrokseen, missä ovien vapaan leveyden on oltava 800 millimetriä.

Tähän asti vaatimus esteettömästä ovileveydestä on koskenut myös saunan ovia. Se on herättänyt rakentajien keskuudessa kritiikkiä, koska saunan esteettömyydelle ei ole ollut muita vaatimuksia. Ensi vuoden alusta saunaa ei enää katsota asumista palvelevaksi välttämättömäksi tilaksi, joten velvoite sen ovileveydestä poistuu.

Sen sijaan uutena velvoitteena asetuksessa on, että parvekkeen oven on oltava leveydeltään esteetön.

– Parveke on monelle ainoa ulkotila, mihin pääsee itsenäisesti, Kilpelä muistuttaa.

Esteettömyysasetuksessa ei ole määräyksiä, joista on jo säädetty lailla tai asetuksella muualla.

Teksti Juha Peltonen
Kuva Matti Matikainen