Etusivulle
Jukka Parviainen
Jukka Parviainen

Esteettömän liikunnan apostoli

Jukka Parviainen on esteettömän matkailun kokemusasiantuntija harrastustensa ja työnsä kautta. Nuorukaisena vammautunut Parviainen poistaa työkseen esteitä luontokokemusten ja liikunnan edestä.

Jukka Parviainen, 47, kurvaa farmariautollaan Sporttitalon parkkipaikalle Helsingin Pitäjänmäessä, nousee autostaan ja ottaa muutaman askelen takakontin luo. Sieltä hän nostaa pyörätuolinsa, ja kelaa taloon sisään työnantajansa toimistoon.

– Mun halvaantuminen on osittainen, pystyn jonkun verran kävelemään. Kaularangan alin nikama C7-nikama murtui sukellusonnettomuudessa vuonna -97, kertoo Suomen Paralympiakomitean esteettömyysasiantuntijana työskentelevä Parviainen.

– Se oli klassinen tapaus; nuori mies, liikaa alkoholia, saunomista ja vauhtia, 47-vuotias Parviainen hymähtää.
– Käsissäni on vammautumisen jäljiltä heikkouksia. Pelasin pyörätuolirugbyn maajoukkueessa 19 vuotta, mutta kun korona alkoi niin jätin ne pelit. Kävin 12:t arvokisat sekä pelasin viidessä eri seurajoukkueissa ympäri Eurooppaa.

Vapaa-aikanaan Parviainen harrastaa crossfitiä, luontovalokuvausta ja kalastusta. Ja etenkin esikoislapsen kanssa touhuamista.
– Reilu vuosi sitten meille avovaimoni kanssa syntyi esikoispoika, ja päätin panostaa kaiken vapaa-aikana hänen kanssaan olemiseen. Olen reissannut peliurallani todella paljon. Maailmaa tuli nähtyä ja Eurooppaa varsinkin.

Soveltavia välineitä

Vuonna 2002 Jukka Parviainen alkoi vetämään Soveltavan liikunnan apuvälinetoiminta Solian Helsingin toimipistettä Validia-talossa. Vuodesta 2019 alkaen SOLIAn rahoitus on ollut osa Paralympiakomitean opetus- ja kulttuuriministeriöltä saamaa toiminta-avustusta.

Parviainen on ollut käynnistämässä myös liikunnan apuvälineitä vuokraavien toimijoiden yhteistä Välineet.fi-sivustoa yhdessä Malikkeen ja Liikuntakeskus Pajulahden kanssa. Sivusto perustettiin vuonna 2010.

Sivutöinään Jukka Parviainen toimii luonto- ja aktiviteettimatkailun kehittämisyritys Ellare Oy:n asiantuntijana sekä kouluttaa Metropolia ammattikorkeakoulun opiskelijoita esteettömyysasioista.

Laaja työkenttä

– Jos ajattelee vaikka luontoliikuntavälineitä, joille on koko ajan enemmän ja enemmän kysyntää, niin on hyvä, että SOLIA on hankkinut niitä Suomeen kokeiltavaksi erilaisissa tapahtumissa, Parviainen kertoo.

Oma ongelmansa on ollut kokeiltavien apuvälineiden rahtikustannusten nousu sekä välineiden saaminen käyttöön. Sitä helpottamaan Kaukokiito Oy ja Suomen Paralympiakomitea solmivat noin vuosi sitten yhteistyösopimuksen. Kaukokiito kuljettaa SOLIAn välinelähetykset asiakkaille ympäri Suomen toimittaen välineet käyttäjän kotiovelle saakka. Lisäohjeita saa osoitteesta www.paralympia. fi/palvelut/solia/palautusohjeet.

Toinen Jukka Parviaisen työsarka on edistää rakennetun ympäristön, liikuntapaikkojen ja luontoliikunnan esteettömyysasioita. Siinä hänen työparinsa on ollut Paralympiakomitean projektipäällikkö Petri Rissanen. Miehet ovat kiertäneet Suomessa testaamassa ja kartoittamassa lukuisia eri kohteita ja kouluttamassa matkailuväkeä ja käynnistäneet luontoliikuntaprojekteja.

Miehet painottavat sitä, että esteettömiä kohteita rakennettaessa ei aina tarvita täysin esteettömiä ratkaisuja. Ihmiset ovat ominaisuuksiltaan erilaisia, kaikki eivät tarvitse täydellistä esteettömyyttä, varsinkin jos sen toteutus on kulloisessakin paikassa liki mahdotonta tai ainakin hyvin vaikeaa.

– Kokonaan esteettömien reittien ohella voisi olla luonnonmukaisia tai luontoon muovautuneita, vaativampia reittejä, Parviaisen lisää.
– Suomessa oli vuosikymmeniä vain yksi ajattelumalli esteettömästä luontoreitistä: sen piti olla kaikille sopiva, Petri Rissanen luonnehtii.

Tarkat kuvaukset tarpeen

Parviaisen mukaan yksi ongelma on se, että tiedot eri vaihtoehdoista ovat monessa paikassa pirstaleina.
– Nykytekniikkaa onneksi mahdollistaa retkikohteen monipuolisen kuvaamisen.

– Olemme painottaneet reitistä kertomisen tarkkuutta, että reittiselostuksesta tulee oikea kuva reitistä. Reittikuvaus on tärkeää tehdä, jotta käyttäjä saa omaan toimintakykyynsä nähden kuvan reitistä ja sen haasteellisuudesta, jotta hän voi reagoida tilanteeseen sopivilla apuvälineillä tai ottamalla avustajan mukaan, Petri Rissanen täsmentää.

Miesten mukaan on hyvä pitää mielessä, että se esteetön reitti on toki tärkeä, mutta vain yksi osa retkeilyä, retkikohdetta. Kokonaisuuteen liittyy paljon muutakin, kuten erilaisia palveluja.
– Tieto retkikohteista pitäisi saada kootusti viestitettyä kohderyhmälle. Oli kysymys sitten retkeilystä yleensä, retkipyöräilystä, talviretkeilystä, luontokuvauksesta tai vaikka kalastuksesta, Rissanen arvioi.

– Luontokohteet, aktiviteetit ja niiden ympärillä olevat muut palvelut pitäisi pystyä paketoimaan ja viestittämään kokonaisuutena. Silloin retkikohteessa viivytäänkin pitempään, kun on enemmän koettavaa.

Hankkeilla vauhtia

Luontoliikuntahanke käynnistettiin vuodesta 2018 alkaen kolmevuotisella Luonto kaikille -hankkeella Hämeen alueella. Invalidiliiton esteettömyyskeskus ESKE oli mukana Esteetön eräpolku -hankkeessa. Silloin luotiin kaksi kartoituslomakekokonaisuutta: esteetön luontoreitti ja vaativa esteetön luontoreitti, joista jälkimmäisessä liikuntarajoitteinen tarvitsee avustajaa selväkseen vaativasta reitistä.

Monenasteisia reittejä

Metsähallituksen Luontopalvelut on rakentanut viime vuosina paljon esteettömäksi reittejä.
– Joskus 80-luvulla esteettömien reittien keskipituus oli 600-800 metriä. Ei sellaisella reitillä kovin pitkäkestoisia luontokokemuksia pysty rakentamaan. Ja etenkin vammaisten lasten perheet kaipaavat yhteistä tekemistä ja mahdollisuuksia viipyä yhdessä luontokohteessa pidempään, Petri Rissanen sanoo.

– Esteettömiä reittejä rakennettiin toimintakyvyltään heikoimpien mukaan – mikä ei ole tietenkään huono asia, niitäkin tarvitaan, vaikeavammaisia ei missään tapauksessa pidä unohtaa, Rissanen täsmentää.

– Kaavoitetulla alueella rakennusmääräykset eivät koske luontokohteita metsässä, varsinkaan vaativia esteettömiä reittejä. Voidaan puhua esteettömästä kohteesta, vaikka se ei olisi ihan prikulleen niiden mukaan toteutettu, toisin kuin rakennetussa ympäristössä, Parviainen lisää.

Uusin hanke on vuoteen 2023 saakka jatkuva Luonto Kaikille Kainuu. Petri Rissasen mukaan sen aikana pilotoidaan myös monikäyttöisiä talviliikuntareittejä, sähköavusteisille pyörille sopiva maastopyöräreitti sekä melontareitti tai näkövammaisille sopiva reitti.

Paralympiakomitea teki suuria hankintoja nimenomaan luontoliikunnan apuvälineisiin. Kainuussa avautuukin uusi Solian yksikkö Sotkamon Vuokattiin.

Linkkejä:

Luontoon.fi
www.outdooractive.com
Retkipaikka.fi
www.invalidiliitto.fi/esteettomyys/ulkoalue/luontoliikunta
www.valineet.fi
www.facebook.com/groups/luontokaikille
www.facebook.com/palmuasema

Teksti Tapio Rusanen
Kuvat Eemeli Sarka

Kommentoi

Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).