Etusivulle
Henna-Liisa Kaihovirta ja avustajakoira Ria
Henna-Liisa Kaihovirta ja avustajakoira Ria

Avustajakoirasta on arjessa iso ilo ja hyöty

Labradorin- ja kultaisennoutajan sekoitus Ria toimii Henna-Liisa Kaihovirran avustajakoirana. Kymmeniä tehtäviä hallitseva koira on iso apu liikuntarajoitteiselle henkilölle.

Seinäjokelaisen Henna-Liisa Kaihovirran seitsemänvuotias noutaja Ria on sosiaalisen ja yhteistyökykyisen luonteensa sekä oppimiskykynsä myötä oivallinen avustajakoira.
– Ria tuo arkeeni valtavasti iloa, hyötyä ja seuraa. Koiran kautta on myös helppo luoda sosiaalisia kontakteja ja avata keskustelua.

Kaihovirta on ammatiltaan puheterapeutti. Vapaa-ajallaan Henna-Liisa Kaihovirta maalaa ja piirtää sekä pelaa sähköpyörätuolisalibandyä.

Ria on tärkeässä roolissa myös työpaikalla.
– Ria on mukanani kaikkialla. Työpaikalla sillä on omat paikat, joihin se hakeutuu pyynnöstä ennen asiakkaan saapumista. Koiraan ei puheterapian aikana kuitenkaan kosketa. Lapsetkin tietävät, että Riaa ei huomioida eikä kosketeta, kun se on työssään avustajakoirana.

Edessä voi olla pitkä odotus

Avustajakoira saapuu ohjaajalleen koulutettuna. Kullekin koiralle pyritään löytämään sen luonteelle sopiva ohjaajapari.
– Ria valikoitui minulle tasaisen luonteensa ja rauhallisen liikkumistyylinsä vuoksi. Minulla oli alusta asti ajatuksena kouluttaa siitä kuntoutuskoira eläinavusteiseen puheterapiaan, Kaihovirta kertoo.

Alkuvaiheessa on hyvin tärkeää, että koira leimautuu uuteen omaan ihmiseensä ja oppii ottamaan vastaan juuri hänen käskynsä. Kotona vain koiran ohjaaja ruokkii ja rapsuttaa sitä, jotta parin välinen side vahvistuu.

Noutaja on työintoinen koirarotu, joka palkkautuu helposti ruualla.
– Lasken Rian päivittäisestä ruoka-annoksesta aina osan palkkauspussiin. Näin sen paino pysyy kurissa ja koira terveenä. Koiran hyvinvoinnin lisäksi joka päivään kuuluu tietenkin myös liikunta.

– Työssä siltä vaaditaan ehdotonta kuuliaisuutta ja muun maailman ulkopuolelle sulkemista sekä paljon rauhallisena paikalla oloa. Tämän vastapainoksi sille tulee tarjota koiramaista puuhaa, koirakavereiden kanssa juoksemista ja mahdollisuutta purkaa paineita, muistuttaa Kaihovirta.

Taitava noutaja

Rialle on opetettu monia tarpeellisia käytännön taitoja, joilla se tukee Henna-Liisa Kaihovirran pärjäämistä arjessa. Noutajalle on ominaista tavaroiden kantaminen.
– Ria auttaa pyykkien laitossa koneeseen ja kuivumaan kantamalla vaatteita. Lisäksi Ria osaa noutaa tavaroita lattialta ohjatusti, lähestyen lämpenee- ja viilenee-termien ohjaamana haluamaani tavaraa, Kaihovirta kertoo.

Ria aukoo ja sulkee ovia sekä painaa valokatkaisimien, hissien ja liikennevalojen nappeja pyydettäessä.
– Se myös tukee minua lyhyillä kävelymatkoilla esimerkiksi portaikoissa sekä auttaa sukkien, käsineiden ja takin riisumisessa, listaa Kaihovirta.

Ria osaa jättää muun maailman huomioitta työssä ollessaan.
– Avustajakoiran ohjaajan tulee olla valmis kärsivällisesti ohjaamaan kanssaihmisiä siinä, miten avustajakoiraa lähestytään. Etenkin koirarakkaiden ihmisten on joskus mahdoton ohittaa meitä pysähtymättä. Lapset osaavat hienosti kysyä lupaa koskea koiraan, mutta aikuiset tuppaavat välillä unohtamaan asian, naurahtaa Kaihovirta.

Avustajakoiran taitoja arvioidaan säännöllisesti joka toinen vuosi taidontarkastuksessa. Taitoja ylläpidetään arjessa harjoittelemalla. Peesari eli koiran kouluttamisen tukihenkilö tukee taitojen kehittymistä.

Elämässä kumppanina

Avustajakoira on elämänkumppani, ystävä ja luotettu.
– Koira laittaa myös ulkoilemaan, joka päivä, säällä kuin säällä, miettii Kaihovirta.
– Ria antaa minulle valtavasti luottamusta siihen, että pärjään kyllä. Samalla se lisää itsenäisyyttäni. On ihana myös nähdä Rian auttamisen ilo. Se nauttii aidosti työstään, Kaihovirta hymyilee.

Avustajakoirien saaminen helpottumassa

Opaskoirien ja avustajakoirien käyttäjät tulevat ehkä vihdoin yhdenvertaiseen asemaan vuoden 2023 alusta alkaen.

Periaatteessa he ovat olleet sitä tähänkin saakka, koska avustajakoira kuuluu Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineasetuksen 1 §:n määritelmään.

Käytännössä kunnat eivät ole avustajakoiria ns. lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiksi hyväksyneet opaskoirien tavoin, koska on katsottu, että avustajakoirien hyödyistä ei ole näyttöä. Asetus on näin jäänyt ”kuolleeksi kirjaimeksi”.

– Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet -oppaan päivitetyt osat tulevat kommenttikierrokselle syksyllä kesälomien jälkeen. Syksyllä opas sitten viimeistellään, asiaa valmisteleva STM:n erityisasiantuntija Anne Kanto-Ronkanen sanoo.
– Kesäkuun 1. päivänä on myös aihetta käsittelevä avoin webinaari, Kanto-Ronkanen lisää.

Käytännössä avustajakoirien myöntämisestä tulevat päättämään soteuudistuksen jälkeen hyvinvointialueet, kun ne aloittavat toimintansa 2023 alusta.
– Opaskoira luovutetaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä sairaanhoitopiirien toimintakäytännöissä, mutta avustajakoirista todetaan, että niiden luovutusperusteet tulee laatia, Invalidiliiton kuntoutusasiantuntija Hannu Kapanen harmittelee.
– Käytäntö on ollut kirjavaa myös muiden apuvälineiden osalta, Anne Kanto-Ronkanen lisää. Hän ei ryhdy arvioimaan, miten käytännöt eri hyvinvointialueilla alkavat muotoutua.
– Alueet ratkaisevat sen itse. Koirien hankinnat edellyttävät kuitenkin aina harkintaa tapauskohtaisesti – on mietittävä henkilön itsensä kanssa, mikä on henkilön todellinen tarve.

Hannu Kapanen muistuttaa, että yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan 2015, ja lain 1 §:n mukaan julkisen vallan on edistettävä toimissaan yhdenvertaisuutta sekä ehkäistävä syrjintää.
– Koirien erilainen kohtelu apuvälineiden luovutuksessa käyttäjänsä vamman perusteella vaikuttaa yhdenvertaisuuden vaatimuksen vastaiselta.

Lisäpontta vaatimuksille toi se, että eduskunnan apulaisoikeusasiamies linjasi vuoden 2020 keväällä, että avustajakoira on apuväline, joka kuuluu julkisen terveydenhuollon vastuulle.

Tähän saakka Invalidiliiton myöntämiä avustajakoiria on rahoittanut Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA.

Invalidiliiton luovuttamat avustajakoirat ovat liiton omistuksessa. Koulutettu avustajakoira luovutetaan käyttäjälleen maksutta, ja käyttäjä vastaa koiran ylläpitokustannuksista. Hakijoita on moninkertaisesti enemmän avustajakoiriin verrattuna, joten odotusaika voi olla pitkä.

Suomessa työskenteli Invalidiliiton rekisterin mukaan fyysisesti vammaisten tai toimintarajoitteisten ihmisten päivittäisenä apuna loppuvuonna 2021 kaikkiaan 53 avustajakoiraa, joista 35 oli Invalidiliiton omistamia ja loput 18 yksityisessä omistuksessa olevia koiria.
– 2-3 kertainen määrä avustajakoiria voisi vastata tarvetta, sanoo Kapanen. Kaksi vuotta koulutettu ja tiukat testit läpäissyt avustajakoira maksaa noin 20 000 euroa, kun Invalidiliitto sen ostaa. Kun koira työskentelee kymmenen vuotta, kokonaiskustannus kipuaa noin 60 000 euroon.
– On hienoa, jos ja kun avustajakoiratoiminnan rahoitus vakinaistuu. Tähän asti koirat on rahoitettu Invalidiliiton kautta pääosin veikkausvaroin ja myös lahjoitusvaroin.

Teksti Johanna Koskiahde / Seinäjoen Sanomat
Kuva Tuukka Kiviranta

Kommentoi

Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).