Puoliväliriihessä tehtiin vammaisten työllistymistä edistäviä päätöksiä
Invalidiliitto vaikutti osaltaan siihen, että hallituksen puoliväliriihessä tehtiin päätöksiä, jotka järkevästi toteutettuna edistävät vammaisten ihmisten työllistymistä. Esimerkiksi palkkatuen kohdentuminen vaikeasti työllistyviin sekä koulutus- ja työelämäpolkujen rakentaminen koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville nuorille ja aikuisille ovat toimenpiteitä, jotka hyödyttävät Invalidiliiton näkemyksen mukaan myös vammaisia kansalaisia.
Hallituskauden puolivälissä tehtävä tarkastelu on keskeinen vaikuttamisen paikka myös kansalaisjärjestöille. Invalidiliitto rakensi oman vaikuttamisoperaationsa työllisyysasioiden ympärille. Tarve talouskasvua ja työllisyyttä lisääville toimenpiteille on hallinnut julkista keskustelua ja Invalidiliiton yhteiskuntasuhdeyksikössä arvioitiin, että omat toimenpide-ehdotukset kannattaa nivoa näihin isoihin teemoihin. Näin tehtiin: tiivis paperi koottiin ja toimitettiin keskeisten ministerien ja heidän esikuntiensa tutustuttavaksi. Kirjallisen informaation jakamisen lisäksi vaikuttamista tehtiin runsaasti myös kasvotusten. Konkreettisten toimenpide-esitysten pontimeksi muistutimme, että Suomen viime vuonna ratifioima YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista edellyttää, että vammaisten työllistymisen tiellä olevia esteitä tulee määrätietoisesti poistaa.
Invalidiliiton laatima toimenpidelista sisälsi mm. palkkatukimäärärahojen käytön kohdentamisen vammaisille ihmisille. Riihen päätösasiakirjaan onkin kirjattu 25 miljoonan euron lisäys työvoimapalveluihin, joka sisältää esimerkiksi palkkatuen käytön tehostamisen. Palkkatuen kohdentaminen vaikeasti työllistyville tarkoittaa toivottavasti sitä, että tukea kohdennetaan nimenomaan vammaisille ihmisille. Palkkatuella on suuri merkitys vammaisille työnhakijoille työelämään kiinnittymisessä, samoin kuin työhönvalmennuksella, jotka molemmat tulee nähdä investointina tuottavaan tulevaisuuteen.
Invalidiliitto esitti myös, että uraohjaukseen ja työhönvalmennukseen varattaisiin resursseja kaikissa oppilaitoksissa, ei vain erityisoppilaitoksissa. Riihipäätöksen nuorten syrjäytymisen vähentämistä käsittelevässä osiossa todetaan, että hallitus käynnistää toimia koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten määrän vähentämiseksi. Eräänä keinona mainitaan koulutus- ja työelämäpolkujen rakentaminen. Oppilaitoksista saatava tuki työelämäyhteyden rakentamisessa on erityisen tärkeää nuorille, joilla on erilaisia toimintakyvyn rajoitteita ja siten haasteita työharjoittelu- tai työssäoppimispaikan löytämisessä.
Hallituksen päätös tarkastella elinkeinotukia kaipaa Invalidiliiton mielestä laajentamista. Liitto esitti puoliväliriihen alla, että Kelan elinkeinotuen kehittämisen mahdollisuuksia selvitettäisiin, jotta vammaisten henkilöiden itsensä työllistämistä yrittäjyyden keinoin voitaisiin edistää tehokkaammin. Toivottavasti tämäkin tuki otetaan tarkasteluun.
Eräs Invalidiliiton toimenpide-esitys koski työllistämisehdon käyttöönottoa julkisissa hankinnoissa. Työllistämisehdon käyttäminen muokkaisi työmarkkinoita reilummiksi ja lisäisi työyhteisöjen moninaisuutta. Julkisissa hankinnoissa tulisi painottaa sosiaalisia kriteereitä ja hallitus voisi kannustaa tähän suuntaan. Kuntien budjeteista puolet menee julkisiin hankintoihin ja lähitulevaisuudessa julkisia kasvupalveluita aiotaan tuottaa täysin kilpailluilla markkinoilla. Invalidiliitto jatkaa tähänkin aihepiiriin liittyvää vaikuttamista määrätietoisesti.
Kommentoi
Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).