Etusivulle
Joonas Kyöstilä on jo saanut tunnustusta amerikkalaiselta muotoilumaailmalta. Hän on voittanut suunnittelupalkintoja ja hänen töitään on Philadelphia Museum of the Artsin, Henry Ford Museumin ja Chicago Atheneumin kokoelmissa.
Joonas Kyöstilä on jo saanut tunnustusta amerikkalaiselta muotoilumaailmalta. Hän on voittanut suunnittelupalkintoja ja hänen töitään on Philadelphia Museum of the Artsin, Henry Ford Museumin ja Chicago Atheneumin kokoelmissa.

Designia apuvälineisiin!

Muotoilualan arvostetun Ornamo-palkinnon on voittanut teollinen muotoilija Joonas Kyöstilä, joka on tuonut muodin ja muotoilun pyörätuolikäyttäjien saataville. Palkinto jaettiin 7. syyskuuta.

Yhdysvalloissa asuessaan Joonas Kyöstilä, 27, toimi pari vuotta amerikkalaisen FFORA-yrityksen muotoilupäällikkönä. Yritys valmistaa ylellisiä pyörätuolien lisävarusteita, ja se on ensimmäinen alallaan.

Kyöstilä esittelee FFORAn tuotteita silminnähden ylpeänä. Take-away-kahvin pidike, joka kiinnittyy pyörätuolin runkoputkeen ja lukittuu magneetilla. Kovamuovinen vetoketjulla suljettava iskunkestävä aktiivilaukku. Esineiden muotokieli ja yksityiskohdat ovat tuttuja luksusbrändeistä, ja metalliosia on saatavana kullattuina.
– Kun esittelimme näitä käyttäjille, monet olivat kyyneleet silmissä, sillä heille ei ollut koskaan tarjottu mitään yhtä kaunista. Vammaisilla ihmisillä on yhtä suuri oikeus turhamaisuuteen kuin kaikilla muillakin.

Tulevaisuudessa Kyöstilä haluaa jatkaa suunnittelua marginaaliin jääville yleisöille, ja hän toivoo muotoilijoiden tarttuvan aiheisiin, jotka saattavat vaikuttaa vaikeilta.
– Meillä on nopeasti globaalisti kasvava vanheneva väestö ja enemmän vammaisryhmiä kuin ikinä. Näen, että meillä on muotoilijoina todella paljon potentiaalia osallistua keskusteluihin näistä aiheista. Hienointa on, ettemme puhu vain esineiden suunnittelusta, vaan normalisoinnista. Voimme tuoda keskusteluun esimerkiksi sen, että pyörätuolikäyttäjillä pitäisi olla oikeus ilmaista itseään ihan niin kuin me muutkin, Kyöstilä sanoo.

Apuvälineitä valmistavat firmat ovat Kyöstilän mukaan varsin insinöörivetoisia, eikä niissä ole juuri muotoiluun panostettu.
– Esimerkiksi pyörätuolien estetiikka muistuttaa 1990-luvun maastopyörien tyyliä sähkönsinisine tai neonvihreine tehosteväreineen.
Kyöstilä ihmetteleekin, kuinka vammaisten ihmisten kaltainen valtava kuluttajajoukko on voinut jäädä täysin näkymättömäksi, eivätkä yritykset ole huomanneet kohderyhmän markkinapotentiaalia.

Pyörätuolit ovat villi länsi

Pyörätuoleihin ei ole muodostunut minkäänlaisia standardeja, ja esimerkiksi putkissa on kymmeniä ei halkaisijoita. Amerikkalaiset valmistajat ovat keskittyneet enimmäkseen edullisemman hintaluokan käytännöllisiin tuoleihin, kun taas Euroopasta löytyy hyvinkin arvokkaiden tuolien valmistajia. Niissä yksityiskohdat ovat viimeisen päälle hiottuja, ja käytössä voi olla keveyttä tuovia materiaaleja, kuten hiilikuitua tai titaania. Putkia on voitu ohentaa niistä kohdista, joihin ei kohdistu voimakasta rasitusta.
– Hyvä design ei kuitenkaan tee tuotteesta välttämättä yhtään sen kalliimpaa kuin huonokaan. Kalliit materiaalit toki nostavat hintaa.

Käyttäjäkokemus ratkaisi

Kirjailija ja kuvataiteilija Rosa Liksom valitsi palkinnon saajan kolmen ansioituneen ehdokkaan joukosta. Liksom painotti valinnassaan Kyöstilän työn vastuullisuutta. Ornamo-palkinnon suuruus on 5 000 euroa.
– Joonas Kyöstilän suunnittelemissa pyörätuolien lisävarusteissa yhdistyvät oivalla tavalla funktionaalisuus ja laadukas design. Pyörätuoli on ankaraan kulutuskäyttöön suunniteltu apuväline, jonka käyttäjäkokemukselle on muotoilulla paljon annettavaa, Liksom toteaa.

Ornamo-palkintoehdokkuus on muotoilualan arvostettu tunnustus, joka tekee näkyväksi ajankohtaista muotoilua ja taideteollista taidetta.
Ornamo-palkintoa on nykymuodossaan jaettu vuodesta 2015.

Suomessa useita hankintareittejä

Suomessa pyörätuolit hankitaan terveydenhuollosta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineeksi. Perusterveydenhuolto vastaa tavallisempien liikkumisen sekä päivittäisten ja aistitoimintojen apuvälineistä. Manuaalipyörätuolit, rollaattorit, kyynärsauvat ja kävelykepit kuuluvat perusterveydenhuollon kautta saataviin apuvälineisiin.

Erikoissairaanhoidon apuvälineyksiköiden vastuulla ovat vaativat apuvälinepalveluun kuuluvat apuvälineet kuten sähköpyörätuoli, sähkömopo sekä kelauksen keventäjät.

Lakisääteiset liikenne- ja tapaturmavakuutukset korvaavat vahinkotapahtumasta johtuvan apuvälinepalvelun ja tarvittavat apuvälineet. Osa hankkii myös apuvälineensä itse.
– Apuvälinekeskukset ovat ikään kuin kirjastoja, jotka lainaavat apuvälineitä käyttäjille. Kustannuksista vastaavat asiakkaiden kotikunnat, sanoo HUS:in Apuvälinekeskuksen osastosihteeri Kasper Floman.

Hän kertoo, että apuvälinehankinnat kilpailutetaan nykyisin laajasti.
– Kilpailutuksen speksit pitää tehdä tarkasti, koska markkinoille pyrkii aina halpavalmistajia hinta edellä. Meidän kannaltamme hinta on toki tärkeä, mutta tuotteiden pitää olla ennen kaikkea turvallisia, ja kestävyys on toinen tärkeä asia. Manuaalisen aktiivipyörätuolin hinta voi olla jopa 7000 euroa, joten sen soisi kestävän vähintään muutamia vuosia.

Design tai muotoilu ei näissä kilpailuissa nouse kovin tärkeäksi kriteeriksi.

HUS:in Apuvälinekeskuksen huollossa pyörätuoleja korjaava Marjatta Siikamäki sanoo, että kalliin ja halvan pyörätuolin ero näkyy muun muassa materiaalin käsittelyssä. Edullisissa tuoleissa ei ole haettu keveyden ja kestävyyden optimointia esimerkiksi putkia ohentamalla. Niistä puuttuu myös ominaisuuksia, kuten pyörien pikalukot, jotka kalliimmissa ovat.

Käyttäjä saa toki hankkia itse minkälaisen pyörätuolin haluaa, mutta silloin hänen täytyy hoitaa sen huollattaminen itse.
Invalidiliiton lakimies Henrik Gustafsson kertoo, että esimerkiksi sähköpyörätuoliin asennettava hissi parantaa vammaisen henkilön itsenäistä suoriutumista asioinneissa, mutta myös tukee henkilökohtaisen avustamisen siirtymistilanteissa.

Kuntien vammaispalveluiden kautta hankittavat välineet maksavat käyttäjä ja kunta puoliksi, mutta esimerkiksi Helsingin kaupunki suostuu maksamaan 50 prosenttia ainoastaan kohtuulliseksi katsomastaan hinnasta. Välineet ja laitteet luovutetaan pääsääntöisesti omaksi.
Hankitun välineen välttämättömät muutostyöt ovat asiakkaalle maksuttomia.

Teksti ja kuva Jari F. Lampén

Kommentoi

Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).